Vahvuusperustaisuus

Hyvinvointia vahvuuksista -täydennyskoulutuksemme käynnistyi innostavan Kaisa Vuorisen luotsaamana teemalla "Vahvuusperustaisuus". Alta voi lukea lisää Kaisan ajatuksia samasta teemasta. Innostavia lukuhetkiä kaikille!

Kuva: Pixabay Licence

Omat ydinvahvuudet ovat avain onnistumisiin

 Kulttuurissamme istuu melko tiukassa näkemys, jossa todellinen kehittyminen tapahtuu poistumalla omalta mukavuusalueelta. “Oikea” kasvu ja kehittyminen ovat siten jotain, joka syntyy parantamalla heikkouksia, puristamalla mailaa tiukemmin, nostamalla rimaa ja antamalla korjaavaa palautetta.

Todellisuudessa omalta mukavuusalueelta poistuminen voi hetkellisesti potkaista yksilöä eteenpäin, mutta joutuessaan jatkuvasti toimimaan ympäristön vaatimusten ja omien kykyjen epäsuhdassa, jäljelle jää selviytymistilaan ajettu yksilö.  Pelkkä kuori, tyhjykkä, häivähdys siitä, mitä kaikkea todellisuudessa voisi olla.

Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettman (2015) on omaa valmennusfilosofiaansa avatessaan todennut, että ”heikkouksiin keskittyminen tuottaa tasapaksuja pelaajatyyppejä, jotka eivät ole ihan huonoja missään, mutta eivät missään kovin hyviäkään.”

Väitän, että jokaisen työntekijän, pelaajan tai oppilaan henkilökohtaiset vahvuudet ovat parhaita mahdollisuuksia oppimiseen ja kasvuun, paremmin tekemiseen ja onnistumisiin. Vahvuuksissa oppimiskäyrä huimasti nopeampi kuin heikkouksissa. Onnistumisten myötä oma mieliala kohenee. Tiesitkö muuten, että yksi eniten mielihyvää tarjoavista tunteista on tunne edistymisestä!

Onkin tärkeää että jokaisessa koululuokassa ja ryhmässä jokaisen onnistumiset ja edistyminen huomioidaan positiivisesti. Tämä ruokkii lisää onnistumisia. Onnistumisilla on kumma vaikutus tarttua ja levitä ryhmässä.

                                                                                        Kuva: Pixabay Licence

Myös arkikokemuksen perusteella on  helppoa nähdä, miten ihmiset nauttivat enemmän sellaisesta tekemisestä jossa ovat hyviä ja tekeminen virtaa, kuin sellaisesta, joka jatkuvasti tökkii. Ei tarvitse kovinkaan paljoa älyllistä ponnistelua niitä havaitakseen. Mutta kun siirrät fokuksen siihen, mikä jo toimii ja yksilöissä on vahvaa, muuttuu koko vuorovaikutus ja tekemisen tapa.

Opimme, kasvamme ja kehitymme parhaiten vahvuuksiemme alueella. Omia vahvuuksia tietoisesti tunnistamalla ja käyttämällä voi kokea turvaa ja löytää merkitystä, olla aidosti yhteydessä itseen, avautua uusille ideoille ja toisille ihmisille. Omien vahvuuksien käyttämisen kautta löydämme ongelmiin ratkaisuja, näemme enemmän mahdollisuuksia ja saatamme rohkaistua astumaan isoihinkin saappaisiin. Omien vahvuuksien vyöhykettä voi kasvattaa ympäristön rohkaisulla ja tuella. Parhaimmillaan ympäristö saa meidät hehkumaan, jolloin löydämme reittejä rohkeammin toimimiseen ja omien vahvuuksien mielekkäämpään käyttämiseen.

Jos haluat nähdä ympärilläsi todellista kasvua ja kehitystä, kiinnitä huomiosi siihen, mikä jo toimii ja anna jokaiselle mahdollisuuksia käyttää omasta parasta vahvuuspalettiaan kussakin tilanteessa optimaalisella tavalla. Ydinvahvuutesi ovat jotain, jossa olet hyvä, jonka äärellä tunnistat oppimista, kasvua ja kehittymistä ja jonka tekemisestä nautit. Vahvuuksiasi käyttämällä, sinusta tuntuu, että todellinen minäsi pääsee esille ja olet aidoimmillasi. Omien ydinvahvuuksien avulla sitoudut tekemiseen ja löydät suorimman reitin onnistumisiin. Vahvuudet kietoutuvat yhteen sisäisen motivaation kanssa. Vahvuuksilla tekeminen  kasvattaa henkilökohtaisia voimavaroja ja innostaa tutkimaan omia mahdollisuuksia sekä löytämään monia mahdollisia reittejä hyvään elämään.

Jos keskitymme vain ihmisten vahvuuksiin, ja siihen, mitä he jos osaavat hyvin, miten voimme varmistaa kehittymisen ja kasvun? Emmekö silloin jätä keskeisesti huomiotta ne alueet, jotka veisivät  eteenpäin, kohti yhä parempia suorituksia? Eikö lapsista tule silloin omahyväisiä ja laiskoja, jos heille kerrotaan, mitä he jo osaavat hyvin? Eikä vaadita parantamaan heikkouksia tai nostamaan jatkuvasti rimaa? Eikö meidän tulisi keskeisesti löytää virheet ja alleviivata niitä mahdollistaaksemme optimaalisen kehittymisen? Yksilön ja koko tiimin tasolla parhaisiin tuloksiin päästään silloin, kun jokainen tiimin jäsen voi tunnistaa vahvuutensa ja yhteisö saa kunkin sen jäsenen kukoistamaan. Käyttämään, ei siis vain tietämään, ja kehittämään omia vahvuuksiaan optimaalisella tasolla.

Vahvuuksiin keskittyminen parantaa suoriutumista. Joten vahvuuksiin keskittyminen luo kasvua. Vahvuuksien löytäminen ja nimeäminen tukevat jokaisen ihmisen sisäistä motivaatiota tutkia ja toteuttaa itsessä olevia mahdollisuuksia, koska vahvuudet ovat itseisarvoisesti jo positiivisesti latautuneita.

Kuva: Pixabay Licence

Sanat ohjaavat huomiotamme ja se, mihin huomiomme kiinnittyy, voimistuu. Niin hyvässä kuin pahassa. Mitä enemmän tuot omaan arkeesi vahvuuksille herkistyvää katsetta ja muokkaat niitä linssejä, joiden läpi tarkastelet kanssaihmisiä, käsikirjoitat myös uudenlaista tarinaa.  Voit huomata, miten vahvuussanat ohjaavat ajatteluasi huomaamaan hyvää, ikään kuin katsoisit lapsia ”vahvuuslasien” läpi. ”Riskilinssit” tai ”negatiiviset linssit” on usein meillä jo kuin valmiina tehdasasetuksina ja löydämme helpommin myös näitä asioita ympäriltämme.  Hyvän huomaaminen vaatii toisina päivinä vanhempia linssejä, tosinaan se taas on helpompaa. Tähän vaikuttaa oma henkilökohtainen tunnetila, voimavarat ja jaksaminen. Aktiivinen katseen kohdistamisen toimivuuteen ja pieniinkin aloitteisiin, vahvuuksien mikrohetkien voimaan on arjen pienissä hetkissä tapahtuvaa myönteistämistä, joka vaikuttaa paljon myös kasvattajan omaan jaksamiseen. Hyvän huomaamiseen ei tarvita suurta ja dramaattista, vaan levollisuutta ja asettumista hyvää hellivään hetkeen.

Vahvuus on jotain sellaista, jossa olet hyvä ja jonka avulla nautit siitä, mitä oletkaan tekemässä. Vahvuuksiasi käyttämällä, sinusta tuntuu, että todellinen minäsi pääsee esille. Vahvuuksilla toimiessamme olemme parhaimmillamme ja aitoja itsejämme. On myös merkityksellistä, että vahvuuksien avulla sitoudumme siihen, mitä teemme ja tekeminen energisoi meitä. Otetaan esimerkiksi kirjoitusharjoitus:

«  Kirjoita etu- ja sukunimesi ensin oikealla kädelläsi ja sitten vasemmalla kädellä. Jos olet oikeakätinen, tämä tehtävä oikealla kädellä sujuu helposti ja lopputulos on hyvinkin tyydyttävää, vasemmalla taas on toisin. Vasurilla kirjoittaessasi sinun pitää kenties keskittyä enemmän ja kirjoittaminen vaatii enemmän energiaa ja vie myös enemmän aikaa. Kaikilla lapsilla on alussa vaikeuksia kirjoittaa edes paremmalla kädellä, mutta harjoituksen myötä kirjoittamisesta tulee yhä helpompaa. Aivotasolla neuronit tekevät yhteistyötä, jotta opimme tämän taidon. Mitä useammin harjoittelemme, sitä useammin aivosolut ja neuronit ikään kuin keskustelevat keskenään. Solut alkavat kohdata toisensa ja ”wire together”!

”Neurons that wire together, fire together!” (Rick Hanson).

 

Näin neuroneista tulee kuin moottoritie, joka ajelee päässäsi. Tämän avulla on paljon nopeampaa ja tehokkaampaa saada viesti perille aivoissa. Koska olemme harjoitelleet usein kirjoittamista oikealla kädellä, aivomme ovat muokkautuneet ja se sujuu yhä paremmin ja paremmin. Kirjoittamisesta tulee helppoa ja nautimme tekemisestä, koska se on energisoivaa ja tuntuu hyvältä. Emme joudu kamppailemaan asioiden eteen, vaan ne tapahtuvat kuin itsestään. Kun taas kirjoitamme huonommalla kädellämme, neuronien yhteydet eivät ole vielä syntyneet, siksi vasemmalla kädellä kirjoittaminen vaatii enemmän energiaa ja yrittämistä, emmekä ole niin tyytyväisiä tulokseen. Tämä on totta kaikkien vahvuuksien ja heikkouksien kanssa. Jos ajattelet tätä isommassa mittakaavassa, mitä enemmän käytämme aikaa niiden asioiden parissa, joiden kanssa aivomme ovat jo synkassa ja yhteydet valmiina (WIRE together!), sitä enemmän nautimme tekemisestä ja saamme myös paljon aikaan. Tekeminen on energisoivaa ja itsetuntomme nousee, lisäksi olemme ylpeitä siitä, mitä teemme. Nautimme, kun voimme kohdata edessämme olevat haasteet taidoillamme, ilman että olisimme ahdistuneita ja tuskastuneita siitä, että emme osaa. Vahvuuksilla toimiminen ja niillä kehittyminen on siten jo olemassa olevien vahvojen yhteyksien päälle uusien rakentamista.

p.s. Kehittyäksesi sinun ei tarvitse etsiä paukkuja itsesi ulkopuolelta. Palaa sen sijaan kirkastamaan sitä, mitä jo osaat ja minkä tekeminen oli sinulle lapsena ja nuorena innostavaa ja vaivatonta. Omien vahvuuksien käyttämiselle on aivoissamme jo valmiit radat.  Vahvuuksien tietoinen kehittäminen on siten jo olemassa olevien yhteyksien päälle uusien rakentamista. Iloitse vahvuuksistasi, äläkä pidä niitä ”vakan alla”. Ja samalla - uskalla odottaa enemmän itseltäsi!

Blogitekstin kirjoittaja on Hyvinvointia vahvuuksista -koulutuksen kouluttaja

Kaisa Vuorinen

Innostaja, opettaja, kouluttaja, puhuja, tutkija, tietokirjailija, kehittäjä ja tekijä