Kasvata hyvää positiivisella pedagogiikalla ja hyvinvointiopetuksella!

Positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointiopetus auttaa opettajia ja kasvattajia

 kasvattamaan ja rakentamaan hyvää tulevaisuutta

Positiivinen pedagogiikka tuo hyvinvoinnin ja oppimisen yhteen 

Positiivisen psykologian tutkimukseen pohjautuva positiivisen pedagogiikka on yläkäsite empiirisesti validoiduille ja tieteellisesti todistetuille sekä raportoiduille positiivisen psykologian ohjelmille, joilla on saatu myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä oppimiseen. (White & Murray 2015.) Meekin (2015) mukaan positiivinen pedagogiikka tuo yhteen positiivisen psykologian tieteen ja parhaat käytännön oppimisen tavat, joiden tarkoituksena on lisätä yksilöiden ja yhteisöjen kukoistusta.

 

Hyvinvointitaidot antavat yksilölle kyvykkyyttä rakentaa hyvää ja onnellista elämää itselle ja toisille ihmisille sekä tehdä merkityksellisiä tekoja paremman tulevaisuuden maailman edistämisessä. Positiivisen psykologian tiede tutkii kaikkea sitä, mikä vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin positiivisesti, eli edistävästi ja vahvistavasti (Seligman 2011).

Hyvää kasvua -hyvinvointiopetussuunnitelma perustuu positiivisen psykologian tutkimukseen. Se ohjaa ja raamittaa hyvinvointiopetuksen toteuttamista. Se tarjoaa selkeän hyvinvointikasvatusta systemaattisesti tukevan rakenteen ja pedagogisen viitekehyksen tavoitteena kasvattaa lapsista ja nuorista onnellisia, hyvinvoivia ja psyykkisesti vahvoja.

 

Laaja-alainen hyvinvointiopetus muuntaa tiedon hyvän elämän taidoiksi 

Hyvinvointiopetus on opetusmenetelmä, joka kasvattaa jokaisessa yksilössä olevaa hyvää, kaunista ja eheää sekä saa ihmiset kukoistamaan yhdessä. Tärkeä osa hyvinvointiopetusta on ohjaava, yhteistoiminnallinen dialoginen ja myönteiseen vuorovaikutukseen kannustava opetusote.

Käytännön opetuksessa ja opetustyössä hyvinvointiopetus on konkreettisia tutkitusti hyvinvointia ja oppimista edistäviä harjoituksia ja toimenpiteitä luokkahuoneopetuksessa.  Pedagogisesti hyvinvointiopetus tarkoittaa arjessa aikuisen hyvän huomaamisen asennetta, aitoa yksilöllistä kannustusta sekä oppilaiden kohottamista kehuilla ja kiitoksilla, jotka kasvattavat oppimisen kannalta oleellisia positiivisia resursseja ja voimavaroja.

Hyvän huomaaminen kasvattaa hyvinvointia

“Lapsiin ja nuoriin kohdistuva luottamus ja kunnioitus saa oppilaat pyrkimään siihen, että he ovat luottamuksen arvoisia ja yrittävät parhaansa”  (Isomäki & Uusitalo, 2017)

Se mihin kiinnitämme huomiomme vahvistuu ja lisääntyy. Tästä syystä on tärkeää tietoisesti sanoittaa oppilaissa olevaa hyvää – asettaa aikuisen mieli näkemään pienetkin onnistumiset ja alleviivata hyvin menneitä asioita. Näin toimiessamme vaalimme ja kasvatamme hyvää lapsissa, nuorissa ja meissä aikuisissa sekä yhteisöissä.

Hyvän kuuleminen itsestään ja sen vastaanottaminen muovaa aivoja joustavammaksi, auttaa oppimaan ja aktivoi sisäistä motivaatiota sekä oppimiseen että yhteistyöhön toisten kanssa. Hyvän puhuminen ja hyvän tekeminen ovat vahvoja hyvinvointia tukevia tekoja ja taitoja, jotka edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja resilienssiä pitkäkestoisesti. Siksi hyvän kasvattaminen on niin tärkeää, merkityksellistä ja hyödyllistä!

Myönteiset tunteet

Myönteiset tunteet ja niiden tietoinen vahvistaminen ja vaaliminen luokkahuoneessa mahdollistavat myönteisen rakentavan vuorovaikutuksen ihmisten välillä.

Myönteiset, yhdessä koetut tunteet saa ihmiset liittymään yhteen ja pitämään toisistaan, mikä puolestaan edistää turvallisuutta, kouluviihtyvyyttä ja kouluun kiinnittymistä sekä mahdollistaa oppimisen.

 

Myönteiset tunteet ovat todellinen oppimisen ja hyvinvoinnin voimavara. Tutkimukset osoittavat, että myönteiset tunteet laajentavat ajatteluamme, näkökulmaamme ja lisäävät ongelmanratkaisukykyä sekä luovuutta ja saavat meidät näkemään uusia vaihtoehtoja. Myönteiset tunteet lisäävät tutkitusti kognitiivisia, älyllisiä ja fyysisiä kykyjä sekä vahvistavat yksilön psyykkisiä, emotionaalisia ja sosiaalisia voimavaroja ja taitoja. Ennen kaikkea myönteiset tunteet rakentavat hyvinvointiamme ja ihmisyyttämme, koska ne saavat meidät ihmisinä liittymään yhteen ja tekemään yhteistyötä (Fredrickson, 2013).

Missä olemme nyt hyvinvoinnin kasvattamisessa?

Karvi:n (2023) raportin mukaan joka neljäs nuori raportoi kokevansa mielenterveyden haasteita. Kouluterveyskyselyssä (2021) oppilaat raportoivat, että he eivät osaa rauhoittaa itseään oppimis- ja vuorovaikutustilanteissa. Myös oppilaiden keskittymisen haasteet ovat lisääntyneet (OECD 2023). Oppilaat tarvitsevat systemaattista tukea ja apua oppiakseen itsensä rauhoittamisen taitoja oppimistilanteissa, he tarvitsevat myös rakentavan vuorovaikutuksen taitoja.

Hyvinvointiopetus opettaa taitoja, kuten mm. läsnäolotaitoja, tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja ja itsensä johtamisen taitoja, joiden avulla vahvistetaan lasten ja nuorten hallinnan tunnetta omassa elämässä ja oppimisessa. Hyvinvointi on edellytys oppimiselle ja yhteiskunnassa itsen ja muiden hyväksi toimimiselle. Hyvinvoiva lapsi ja nuori oppii. Hyvinvointi koskee myös yhteisöjen aikuisia: hyvinvoivat aikuiset kasvattavat hyvinvoivia lapsia ja nuoria. Tästä syystä koulun aikuisten hyvinvointi on hyvinvointiopetuksen ytimessä.

Opettajuuden uusi suunta

Opettajat raportoivat valtakunnallisesti työn kuormittavuuden lisääntymisestä. (Vuorinen -22). Inkluusio ja lähikouluperiaate ovat lisänneet opettajan työkenttää ja vaatimuksia työn toteuttamiseen. Opettajat raportoivat kokevansa riittämättömyyttä ja keinottomuutta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja epävarmuutta inkluusion toteuttamisessa (Lavonen 2018). Opettajat tarvitsevat laajaa ja ajankohtaista osaamista sekä selkeitä helposti käyttöön otettavia harjoituksia ja työvälineitä opetustyön laadukkaaseen toteuttamiseen rakenteellisesti, pedagogisesti ja oppilasryhmä- ja oppilaskohtaisesti.

Nyt olisi viisasta tämän hetken sekä tulevaisuuden tarpeet huomioiden painottaa hyvinvointiopetusta kouluissa. Tässä hetkessä tekemillämme valinnoilla vaikutamme eniten. Nyt tehdyillä päätöksillä hyvinvoinnin vahvistamisen puolesta on kauaskantoiset vaikutukset. On tärkeää tiedostaa, että tekemällä sitä mitä on tähänkin asti kouluopetuksessa tehty, ei todennäköisesti saada muutoksia esim. Pisan oppimistuloksiin, tai lasten ja nuorten hyvinvointiin positiivisesti.

 

Opettajuuden uusi suunta ja koulujen tulevaisuuskehitys on viisasta suunnata ajan tarpeita ja ennen kaikkea lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen tavoitteita sekä tarpeita tukevaksi. Kouluissa tulisi painottaa positiivisen pedagogiikan ja hyvinvointitaitojen opetuksen tärkeyttä. Hyvinvointi kasvualustana tukee vahvasti myös oppimaan oppimisen taitoja ja oppimista. Hyvinvointi on edellytys minkä tahansa asian, taidon ja kyvyn oppimiselle ja omien resurssien hyödyntämiselle; hyvinvointi on oppimisen ja kehittymisen tärkein resurssi!

Mitä kaikkea tarvitaan hyvään kasvuun ja kasvattamiseen?

Hyvää kasvua -hyvinvointiopetussuunnitelma edistää hyvinvointiin keskittyvää koulujen toimintakulttuuria kolmella tasolla: 1) kouluyhteisössä rakenteellisesti, 2) luokkahuoneopetuksessa pedagogisesti ja 3) yksilötasolla oman asenteen, ajattelun ja toiminnan kehittämisen kautta.

Positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointiopetus keskittyy edistämään oppimista ja oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvän huomaamisen asenne, myönteisten tunteiden vahvistaminen ja yhdessä tekeminen luovat parhaimmillaan kouluympäristön, jossa jokainen oppilas voi loistaa ja voida hyvin omista lähtökohdistaan käsin.

Kun opettajat, oppilaat ja koko kouluyhteisö omaksuvat positiivisen pedagogiikan periaatteet, syntyy positiivinen koulukulttuuri, jossa jokainen kannustaa toisiaan kohti menestystä ja hyvinvointia. Tämä luo vahvan pohjan oppilaiden hyvinvoinnille ja hyvälle tulevaisuudelle sekä merkitykselliselle elämälle, jota rakennetaan yhdessä toisten kanssa. Vain yhdessä voimme kukoistaa. Hyvinvoivat yksilöt voivat yhdessä saada yhteisöt kukoistamaan ja edistämään hyvää merkityksellisellä ja vaikuttavalla tavalla. Kasvatetaan siis hyvinvointiopetusta ja hyvää - yhdessä!

 

Vinkkejä luokkahuoneeseen

Opetuksessa hyvin helposti jalkautettava hyvinvointiopetuksen työväline ja hyvinvointia ja oppimista tutkitusti edistävä yksinkertainen harjoitus on jokaisen tunnin aloittaminen lyhyellä läsnäoloharjoituksella. Oppituntien alussa aivot on hyvä tietoisesti asettaa oppimisen tilaan ja vaalia tietoisesti oppimista edistäviä myönteisiä tunteita, kuten rauhallisuutta, levollisuutta, iloa ja kiitollisuutta. ​Oppimistilanteista ja kouluarjesta tulee oppilaille ja opettajille sujuvampaa, kun tunnit alkaa lyhyellä läsnäoloharjoituksella yhdessä. Harjoituksessa asetutaan läsnä hetkeen ja aktivoidaan myönteisiä tunteita.

 

Läsnäoloharjoitukset asettavat aivot oppimisen tilaan ja toimivat myös lyhyinä palautumisen hetkinä koulupäivien aikana. Viiden sormen hengitysharjoitus on helposti käyttöön otettava harjoitus oppituntien alkuun. Harjoituksessa hengitetään yhden kerran jokaiselle sormelle ja opettaja kysyy jokaisen sormen kohdalla yhden myönteisiä tunteita aktivoivan kysymyksen, johon jokainen vastaa hiljaa omassa mielessä.

Ohjeet viiden sormen harjoitukseen

1.Ota peukalosta kiinni ja hengitä kerran peukalolle hieman tavallista syvempään. Mikä sai tänään hymyn nousemaan kasvoillesi?

2. Ota seuraavaksi etusormesta kiinni ja hengitä kerran etusormelle hieman tavallista syvempään. Milloin nauroit viimeksi niin että vatsanpohjassa tuntui? Palauta tuo hetki mieleesi ja huomaa mitä siinä tilanteessa tapahtui.

 

3. Ota seuraavaksi keskisormesta kiinni ja hengitä kerran keskisormelle hieman tavallista syvempään. Mikä musiikkikappale saa sinut iloiselle tuulelle? Kuulostele kappaletta hetki ja anna sen soida mielessäsi.

4. Ota nimettömästä sormesta kiinni ja hengitä kerran nimettömälle sormelle hieman tavallista syvempään, voit pidentää uloshengitystä. Tuo mieleesi sinulle tärkeä ja rakas ystävä. Mieti miksi hän on sinulle niin tärkeä ja miksi pidät hänestä. Kiitä häntä mielessäsi siitä, että hän on sinun elämässäsi.

 

5. Ota pikkurillistä kiinni ja hengitä kerran pikkurillille hieman tavallista syvempään, voit pidentää uloshengitystä. Tunnustele miltä sinusta tuntuu nyt?

 

Lisää maksuttomia harjoituksia opetuskäyttöön löydät täältä: https://www.positiivinenoppiminen.fi/hymy-koulu-videot/

 

Kasvetaan yhdessä kohti hyvää ja kasvatetaan tietoisesti lapsille ja nuorille taitoja joita tarvitsemme hyvään, onnelliseen ja hyvinvoivaan elämään!

 

Susanna Heikari