Positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointiopetus auttaa opettajia ja kasvattajia
kasvattamaan ja rakentamaan hyvää tulevaisuutta
Positiivinen pedagogiikka tuo hyvinvoinnin ja oppimisen yhteen
Positiivisen
psykologian tutkimukseen pohjautuva positiivisen pedagogiikka on yläkäsite
empiirisesti validoiduille ja tieteellisesti todistetuille sekä raportoiduille
positiivisen psykologian ohjelmille, joilla on saatu myönteisiä vaikutuksia
lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä oppimiseen. (White & Murray 2015.)
Meekin (2015) mukaan positiivinen pedagogiikka tuo yhteen positiivisen
psykologian tieteen ja parhaat käytännön oppimisen tavat, joiden tarkoituksena
on lisätä yksilöiden ja yhteisöjen kukoistusta.
Hyvinvointitaidot antavat yksilölle kyvykkyyttä rakentaa hyvää ja
onnellista elämää itselle ja toisille ihmisille sekä tehdä merkityksellisiä
tekoja paremman tulevaisuuden maailman edistämisessä. Positiivisen psykologian
tiede tutkii kaikkea sitä, mikä vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen
hyvinvointiin positiivisesti, eli edistävästi ja vahvistavasti (Seligman 2011).
Hyvää kasvua
-hyvinvointiopetussuunnitelma perustuu
positiivisen psykologian tutkimukseen. Se ohjaa ja raamittaa
hyvinvointiopetuksen toteuttamista. Se tarjoaa selkeän hyvinvointikasvatusta
systemaattisesti tukevan rakenteen ja pedagogisen viitekehyksen tavoitteena
kasvattaa lapsista ja nuorista onnellisia, hyvinvoivia ja psyykkisesti vahvoja.
Laaja-alainen hyvinvointiopetus muuntaa tiedon hyvän elämän taidoiksi
Hyvinvointiopetus
on opetusmenetelmä, joka kasvattaa jokaisessa yksilössä olevaa hyvää, kaunista
ja eheää sekä saa ihmiset kukoistamaan yhdessä. Tärkeä osa hyvinvointiopetusta
on ohjaava, yhteistoiminnallinen dialoginen ja myönteiseen vuorovaikutukseen kannustava
opetusote.
Käytännön
opetuksessa ja opetustyössä hyvinvointiopetus on konkreettisia tutkitusti
hyvinvointia ja oppimista edistäviä harjoituksia ja toimenpiteitä
luokkahuoneopetuksessa. Pedagogisesti
hyvinvointiopetus tarkoittaa arjessa aikuisen hyvän huomaamisen asennetta,
aitoa yksilöllistä kannustusta sekä oppilaiden kohottamista kehuilla ja
kiitoksilla, jotka kasvattavat oppimisen kannalta oleellisia positiivisia
resursseja ja voimavaroja.
Hyvän huomaaminen kasvattaa
hyvinvointia
“Lapsiin ja nuoriin kohdistuva luottamus ja kunnioitus saa oppilaat
pyrkimään siihen, että he ovat luottamuksen arvoisia ja yrittävät parhaansa” (Isomäki & Uusitalo,
2017)
Se mihin kiinnitämme
huomiomme vahvistuu ja lisääntyy. Tästä syystä on tärkeää tietoisesti sanoittaa
oppilaissa olevaa hyvää – asettaa aikuisen mieli näkemään pienetkin
onnistumiset ja alleviivata hyvin menneitä asioita. Näin toimiessamme vaalimme
ja kasvatamme hyvää lapsissa, nuorissa ja meissä aikuisissa sekä yhteisöissä.
Hyvän kuuleminen itsestään ja sen vastaanottaminen muovaa aivoja
joustavammaksi, auttaa oppimaan ja aktivoi sisäistä motivaatiota sekä
oppimiseen että yhteistyöhön toisten kanssa. Hyvän puhuminen ja hyvän tekeminen
ovat vahvoja hyvinvointia tukevia tekoja ja taitoja, jotka edistävät lasten ja
nuorten hyvinvointia ja resilienssiä pitkäkestoisesti. Siksi hyvän
kasvattaminen on niin tärkeää, merkityksellistä ja hyödyllistä!
Myönteiset tunteet
Myönteiset
tunteet ja niiden tietoinen vahvistaminen ja vaaliminen luokkahuoneessa
mahdollistavat myönteisen rakentavan vuorovaikutuksen ihmisten välillä.
Myönteiset,
yhdessä koetut tunteet saa ihmiset liittymään yhteen ja pitämään toisistaan,
mikä puolestaan edistää turvallisuutta, kouluviihtyvyyttä ja kouluun
kiinnittymistä sekä mahdollistaa oppimisen.
Myönteiset tunteet ovat todellinen oppimisen ja hyvinvoinnin voimavara. Tutkimukset osoittavat, että myönteiset tunteet laajentavat ajatteluamme, näkökulmaamme ja lisäävät ongelmanratkaisukykyä sekä luovuutta ja saavat meidät näkemään uusia vaihtoehtoja. Myönteiset tunteet lisäävät tutkitusti kognitiivisia, älyllisiä ja fyysisiä kykyjä sekä vahvistavat yksilön psyykkisiä, emotionaalisia ja sosiaalisia voimavaroja ja taitoja. Ennen kaikkea myönteiset tunteet rakentavat hyvinvointiamme ja ihmisyyttämme, koska ne saavat meidät ihmisinä liittymään yhteen ja tekemään yhteistyötä (Fredrickson, 2013).
Missä olemme nyt hyvinvoinnin kasvattamisessa?
Karvi:n
(2023) raportin mukaan joka neljäs nuori raportoi kokevansa mielenterveyden
haasteita. Kouluterveyskyselyssä (2021) oppilaat raportoivat, että he eivät
osaa rauhoittaa itseään oppimis- ja vuorovaikutustilanteissa. Myös oppilaiden
keskittymisen haasteet ovat lisääntyneet (OECD 2023). Oppilaat tarvitsevat
systemaattista tukea ja apua oppiakseen itsensä rauhoittamisen taitoja
oppimistilanteissa, he tarvitsevat myös rakentavan vuorovaikutuksen taitoja.
Hyvinvointiopetus opettaa taitoja, kuten mm. läsnäolotaitoja, tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja ja itsensä johtamisen taitoja, joiden avulla vahvistetaan lasten ja nuorten hallinnan tunnetta omassa elämässä ja oppimisessa. Hyvinvointi on edellytys oppimiselle ja yhteiskunnassa itsen ja muiden hyväksi toimimiselle. Hyvinvoiva lapsi ja nuori oppii. Hyvinvointi koskee myös yhteisöjen aikuisia: hyvinvoivat aikuiset kasvattavat hyvinvoivia lapsia ja nuoria. Tästä syystä koulun aikuisten hyvinvointi on hyvinvointiopetuksen ytimessä.
Opettajuuden uusi suunta
Opettajat
raportoivat valtakunnallisesti työn kuormittavuuden lisääntymisestä. (Vuorinen
-22). Inkluusio ja lähikouluperiaate ovat lisänneet opettajan työkenttää ja
vaatimuksia työn toteuttamiseen. Opettajat raportoivat kokevansa
riittämättömyyttä ja keinottomuutta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä
ja epävarmuutta inkluusion toteuttamisessa (Lavonen 2018). Opettajat
tarvitsevat laajaa ja ajankohtaista osaamista sekä selkeitä helposti käyttöön
otettavia harjoituksia ja työvälineitä opetustyön laadukkaaseen toteuttamiseen
rakenteellisesti, pedagogisesti ja oppilasryhmä- ja oppilaskohtaisesti.
Nyt olisi viisasta tämän hetken sekä tulevaisuuden tarpeet huomioiden painottaa hyvinvointiopetusta kouluissa. Tässä hetkessä tekemillämme valinnoilla vaikutamme eniten. Nyt tehdyillä päätöksillä hyvinvoinnin vahvistamisen puolesta on kauaskantoiset vaikutukset. On tärkeää tiedostaa, että tekemällä sitä mitä on tähänkin asti kouluopetuksessa tehty, ei todennäköisesti saada muutoksia esim. Pisan oppimistuloksiin, tai lasten ja nuorten hyvinvointiin positiivisesti.
Mitä kaikkea tarvitaan hyvään
kasvuun ja kasvattamiseen?
Hyvää kasvua
-hyvinvointiopetussuunnitelma edistää hyvinvointiin keskittyvää koulujen
toimintakulttuuria kolmella tasolla: 1) kouluyhteisössä rakenteellisesti, 2)
luokkahuoneopetuksessa pedagogisesti ja 3) yksilötasolla oman asenteen,
ajattelun ja toiminnan kehittämisen kautta.
Positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointiopetus keskittyy edistämään
oppimista ja oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvän huomaamisen
asenne, myönteisten tunteiden vahvistaminen ja yhdessä tekeminen luovat
parhaimmillaan kouluympäristön, jossa jokainen oppilas voi loistaa ja voida
hyvin omista lähtökohdistaan käsin.
Kun opettajat, oppilaat
ja koko kouluyhteisö omaksuvat positiivisen pedagogiikan periaatteet, syntyy
positiivinen koulukulttuuri, jossa jokainen kannustaa toisiaan kohti menestystä
ja hyvinvointia. Tämä luo vahvan pohjan oppilaiden hyvinvoinnille ja hyvälle
tulevaisuudelle sekä merkitykselliselle elämälle, jota rakennetaan yhdessä
toisten kanssa. Vain yhdessä voimme kukoistaa. Hyvinvoivat yksilöt voivat
yhdessä saada yhteisöt kukoistamaan ja edistämään hyvää merkityksellisellä ja
vaikuttavalla tavalla. Kasvatetaan siis hyvinvointiopetusta ja hyvää - yhdessä!
Vinkkejä luokkahuoneeseen
Opetuksessa
hyvin helposti jalkautettava hyvinvointiopetuksen työväline ja hyvinvointia ja
oppimista tutkitusti edistävä yksinkertainen harjoitus on jokaisen tunnin
aloittaminen lyhyellä läsnäoloharjoituksella. Oppituntien alussa aivot on hyvä
tietoisesti asettaa oppimisen tilaan ja vaalia tietoisesti oppimista edistäviä
myönteisiä tunteita, kuten rauhallisuutta, levollisuutta, iloa ja
kiitollisuutta. Oppimistilanteista ja kouluarjesta tulee oppilaille ja
opettajille sujuvampaa, kun tunnit alkaa lyhyellä läsnäoloharjoituksella
yhdessä. Harjoituksessa asetutaan läsnä hetkeen ja aktivoidaan myönteisiä
tunteita.
Läsnäoloharjoitukset
asettavat aivot oppimisen tilaan ja toimivat myös lyhyinä palautumisen hetkinä
koulupäivien aikana. Viiden sormen hengitysharjoitus on helposti käyttöön
otettava harjoitus oppituntien alkuun. Harjoituksessa hengitetään yhden kerran
jokaiselle sormelle ja opettaja kysyy jokaisen sormen kohdalla yhden myönteisiä
tunteita aktivoivan kysymyksen, johon jokainen vastaa hiljaa omassa mielessä.
Ohjeet viiden sormen harjoitukseen
1.Ota
peukalosta kiinni ja hengitä kerran peukalolle hieman tavallista syvempään.
Mikä sai tänään hymyn nousemaan kasvoillesi?
2.
Ota seuraavaksi etusormesta kiinni ja hengitä kerran etusormelle hieman
tavallista syvempään. Milloin nauroit viimeksi niin että vatsanpohjassa tuntui?
Palauta tuo hetki mieleesi ja huomaa mitä siinä tilanteessa tapahtui.
3.
Ota seuraavaksi keskisormesta kiinni ja hengitä kerran keskisormelle hieman
tavallista syvempään. Mikä musiikkikappale saa sinut iloiselle tuulelle?
Kuulostele kappaletta hetki ja anna sen soida mielessäsi.
4. Ota nimettömästä sormesta kiinni ja hengitä kerran nimettömälle sormelle
hieman tavallista syvempään, voit pidentää uloshengitystä. Tuo mieleesi sinulle
tärkeä ja rakas ystävä. Mieti miksi hän on sinulle niin tärkeä ja miksi pidät
hänestä. Kiitä häntä mielessäsi siitä, että hän on sinun elämässäsi.
5.
Ota pikkurillistä kiinni ja hengitä kerran pikkurillille hieman tavallista
syvempään, voit pidentää uloshengitystä. Tunnustele miltä sinusta tuntuu nyt?
Lisää
maksuttomia harjoituksia opetuskäyttöön löydät täältä: https://www.positiivinenoppiminen.fi/hymy-koulu-videot/
Kasvetaan
yhdessä kohti hyvää ja kasvatetaan tietoisesti lapsille ja nuorille taitoja
joita tarvitsemme hyvään, onnelliseen ja hyvinvoivaan elämään!
Kommentit
Lähetä kommentti