Psyykkinen hyvinvointi koulussa

  Hyvinvointia vahvuuksista -täydennyskoulutuksemme jatkui teemalla "Psyykkinen hyvinvointi koulussa". Kouluttajinamme toimivat Riikka Nurmi ja Ranja Koski. Alla olevan blogitekstin ovat kirjoittaneet MIELI Suomen Mielenterveys ry:n edustajat Riikka Nurmi ja Saija Viljakainen. Alta voit lukea, miten psyykkistä hyvinvointia voidaan edistää koulumaailmassa. Innostavia lukuhetkiä! 

Kuva: Pixabay License

Mieliystävälliseksi kouluyhteisöksi!

Jos todella halutaan rakentaa Hyvän mielen koulua, kouluyhteisöissä tulisi tutkimusten mukaan panostaa tiettyihin tekijöihin. Mitkä näistä seuraavista asioista toteutuvat sinun koulussasi? Mihin teillä pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota? Koko kouluyhteisö sitoutuu mielenterveyttä vahvistavaan työhön, mikä edellyttää usein asenne- ja arvotyöskentelyä yhteisössä. Koulussa keskitytään mielenterveystaitojen opettamiseen: tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan kaikille. Opetus on säännöllistä, tavoitteellista ja huolellisesti suunniteltu. Opetuksessa käytetään vuorovaikutteisia opetusmenetelmiä kuten pelejä, leikkejä ja keskusteluja. Myös huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä. (Barry et al. 2019; Cefai et al. 2021).

Kuva: Pixabay License

Mieliystävällisen kouluyhteisön perusta luodaan koko koulun sitoutumisella mielenterveyttä edistävään toimintakulttuuriin. Tämän onnistumiseksi koulun johto ja johtaminen ovat merkittävässä roolissa. Koko kouluyhteisön motivointi, yhteisen ymmärryksen luominen mielenterveyden merkityksestä sekä osallistaminen mielenterveyttä edistävän työn suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin rakentuu koulun johdon eteenpäin viemänä. Tätä tehtävää tukevat yhteisöllinen opiskeluhuolto ja POPS, jotka velvoittavat yhteisön pitämään huolta jäsentensä hyvinvoinnista. Henkilöstön hyvinvoinnilla on vaikutusta oppilaiden mielen hyvinvointiin. Siksikin pohjatyö ”Hyvän mielen koululle” rakennetaan työyhteisössä.

”… jos halutaan olla Hyvän mielen koulu, sen koko yhteisön pitää kirkastaa niitä tavoitteita ja niiden pitää näkyä siinä koulun toiminnassa koko ajan.”

Mielenterveys kuuluu jokaiselle. Mielenterveyden tukeminen ja mielenterveystaitojen opettaminen kohdistetaan kaikille koulun oppilaille. Kouluyhteisössä toimivien aikuisten kykyä kohdata oppilaat mielenterveyttä tukevalla tavalla ja kykyä opettaa mielenterveystaitoja voidaan vahvistaa kouluttamalla opettajia ja muita kouluyhteisössä toimivia ja tarjoamalla heille toimivia opetusaineistoja.

Kuva: Pixabay License

” …jokainen meistä aikuisista, jotka täällä koulussa on, niin on jo vaan omalla toiminnallaan malli siitä, että miten ihmiset toimivat toistensa kanssa.”

Mielenterveystaitojen opetuksen tulee olla säännöllistä, jotta sillä päästään toivottuihin tuloksiin. Monessa kunnassa ja koulussa on järjestetty opetusta niin, että systemaattisuus on mahdollista. Hyvinvoinnin vuosikello on erinomainen esimerkki toimivista rakenteista, joiden avulla mielenterveystaitojen opettamisesta tulee pitkäjänteistä. Vantaalla pidetään ylimääräinen puolikas vuosiviikkotunti tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta seitsemännen luokan oppilaille. Mieli ry:n Hyvän mielen taitomerkki -opetuskokonaisuutta käytetään laajamittaisesti ainakin Helsingissä, Vantaalla, Salossa, Siilinjärvellä, Ikaalisissa, Pälkäneellä ja Seinäjoella. Joissain yläkouluissa tilaa mielenterveystaidoille on löydetty luokanohjaajan tunneilta tai eri oppiaineiden tunneilta. Sisältöjä löytyykin monista oppiaineista kuten ympäristöopista, terveystiedosta, äidinkielestä, katsomusaineista ja taito- ja taideaineista. Koulujen pitää myös ratkaista tapa, jolla laaja-alaisen osaamisen tavoitteet täyttyvät. Erityisesti Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot on laaja-alaisen osaamisen alue, joka sisältää lukuisia mielenterveyteen liittyviä sisältöjä ja taitoja kuten tunne- ja sosiaaliset taidot, tasapainoinen päivärytmi ja turvataidot.

Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten huomioiminen on tärkeää ja heitä tuetaan monialaisesti opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa. Kouluterveyskyselyn perusteella voidaan nimetä ryhmiä, joille tarjottu varhainen tuki voi vähentää mielenterveyden ongelmien ilmenemistä myöhemmin. Tällaisia ryhmiä ovat kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret; ulkomailla syntyneet ulkomaista syntyperää olevat, joista erityisesti pakolaistaustaiset lapset ja nuoret; sateenkaarevat sekä neurokirjon oppilaat. Kaikkia lapsia ja nuoria tulee kuunnella, mutta riskiryhmiä tulee kuunnella erityisen herkin korvin ja huolehtia, että heidät otetaan mukaan yhteiseen päätöksentekoon ja vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Kuva: Pixabay License

Hyvinvoiva lapsi ja nuori myös oppii parhaiten. Nuorten ahdistuksen ja yksinäisyyden vähentämiseksi sekä kouluun sitoutumisen lisäämiseksi tarvitaan koko kouluyhteisöä ja nuorten kanssa toimivia aikuisia. Kasvatus- ja opetushenkilöstöä koulutetaan, jotta heillä on osaamista ja työvälineitä mielenterveystaitojen opettamiseen. Useissa peruskouluissa rakennetaan tunteille sensitiivistä ja lämminhenkistä kohtaamiskulttuuria. Oppimismotivaatio vahvistuu turvallisessa luokkailmapiirissä ja osallisuuden kokemuksissa. Koulun kivijalka voisikin olla yhteisöllisyys, joka perustuu luottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen. Tämä rakennetaan yhdessä oppilaiden kanssa, jotta he saavat äänensä kuuluviin, tulevat kuulluiksi, nähdyiksi ja kohdatuiksi.

 

Blogitekstin kirjoittajat ovat MIELI Suomen Mielenterveys ry:n edustajia

Riikka Nurmi ja Saija Viljakainen
MIELISuomen Mielenterveys ry

 

Sitaatit: Petäinen, J-P. 2023. Luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia mielenterveystaidoista ja niiden edistämisestä: näkökulmana Hyvän mielen taitomerkki. Pro gradu. Helsingin yliopisto.

Lähteet: 

Barry, M., Clarke, A. M., Petersen, I. & Jenkins, R. 2019. Implementing Mental Health Promotion - The Most Effective School Programmes. Springer. 

Cafei, C., Simões, C. and Caravita, S. 2023. A Systemic, Whole-school Approach to Mental Healt and Wellbeing in Schools in the EU. NESET report. Luxembourg: Publications Office of the European Union.