Siirry pääsisältöön

Tekstit

Hyvinvointi koulussa

  Hyvinvointia vahvuuksista  -täydennyskoulutuksemme päättyi koostavalla teemalla "Hyvinvointi koulussa". Kouluttajanamme toimi Susanna Heikari, joka on koostanut alla olevaan blogikirjoitukseen keskeisiä ajatuksiaan teemasta. Iloisia ja innostavia lukuhetkiä Susannan tekstin parissa! Kuva: Pixabay License Opettaja voi vahvistaa kouluiloa ja kouluviihtyvyyttä olemalla aidosti läsnä! Näen sinut! Opettajan ja oppilaan päivittäisillä arkisilla kohtaamisella on merkitystä. Turvallinen, hyväksyvä ja myönteinen aikuinen kohtaa oppilaan aidosti, inhimillisellä lämmöllä ja ennen kaikkea kiireettömästi. Opettaja on lapselle ja nuorelle parhaassa tapauksessa luotettava, turvallinen, myötätuntoinen ja rajat selkeästi asetettava aikuinen. Koulupäivän sujumisen kannalta sillä on todella paljon merkitystä miten oppilaat aamuisin kouluun tullessaan kohdataan.  Itselläni oli luokan opettajana tapana seistä aamun ensimmäisen oppitunnin alussa luokan ovella ottamassa oppilaita yksitellen
Uusimmat tekstit

Psyykkinen hyvinvointi koulussa

   Hyvinvointia vahvuuksista  -täydennyskoulutuksemme jatkui teemalla "Psyykkinen hyvinvointi koulussa". Kouluttajinamme toimivat Riikka Nurmi ja Ranja Koski. Alla olevan blogitekstin ovat kirjoittaneet MIELI Suomen Mielenterveys ry:n edustajat Riikka Nurmi ja Saija Viljakainen. Alta voit lukea, miten psyykkistä hyvinvointia voidaan edistää koulumaailmassa. Innostavia lukuhetkiä!  Kuva: Pixabay License Mieliystävälliseksi kouluyhteisöksi! Jos todella halutaan rakentaa Hyvän mielen koulua, kouluyhteisöissä tulisi tutkimusten mukaan panostaa tiettyihin tekijöihin. Mitkä näistä seuraavista asioista toteutuvat sinun koulussasi? Mihin teillä pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota? Koko kouluyhteisö sitoutuu mielenterveyttä vahvistavaan työhön, mikä edellyttää usein asenne- ja arvotyöskentelyä yhteisössä. Koulussa keskitytään mielenterveystaitojen opettamiseen: tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan kaikille. Opetus on säännöllistä, tavoitteellista ja huolellisesti suunniteltu

Resilienssi osana hyvinvoinnin rakentamista, yläkoulu

Hyvinvointia vahvuuksista  -koulutuksemme jatkui yläkoulun henkilöstön osallistujille suunnatulla koulutuspäivällä teemasta " Resilienssi osana hyvinvoinnin rakentamista". Kouluttajamme Krisse Lipponen johdatti meidät tämän tärkeän teeman äärelle korostaen työyhteisön roolia oppilaiden resilienssin rakentajana.  Kuva: Pixabay License Resilienssi työhyvinvoinnin ytimessä Positiivinen psykologia syntyi vuosituhannen vaihteessa tärkeästä havainnosta: psykologia tieteenalana oli keskittynyt vain psyyken häiriöiden tutkimukseen, myönteisten ilmiöiden tutkimus loisti poissaolollaan. Viime vuosisadan psykologia perehtyi vahvasti mielen sairauksiin ja niiden hoitoon. Uudella vuosituhannella positiivinen psykologia asetti itselleen radikaalin tehtävän: onnellisuuden ja hyvinvoinnin tieteellinen tutkimus. Positiivisen psykologian nopean kehityksen myötä onnellisuuteen vaikuttavien tekijöiden tuntemus on kasvanut. Samalla on selkeästi tullut esiin, ettei ymmärrys onnellisuudesta ja hyv

Resilienssi osana hyvinvoinnin rakentamista, alakoulu

Hyvinvointia vahvuuksista  -koulutuksemme jatkui alakoulun henkilöstön osallistujille suunnatulla koulutuspäivällä teemasta " Resilienssi osana hyvinvoinnin rakentamista". Kouluttajamme Taina Sainio avasi resilienssin tärkeää teemaa pienempien oppilaiden näkökulmasta. Tähän blogikirjoitukseen Taina on koostanut viisi konkreettista askelta resilienssin vahvistamisen tueksi. Kulkekaamme yhdessä resilienssin portaita kohti kestävää hyvinvointia! Kuva: Pixabay License ”Älä luovuta koita uudestaan – kaikki täällä sua kannustaa!” Resilienssi osana hyvinvoinnin rakentumista Koulupäivän aikana lapset joutuvat navigoimaan monenlaisissa haastavissa tai stressaavissa hetkissä. Vastoinkäymisiä kohdatessaan jotkut lapset lukkiutuvat ja kieltäytyvät yrittämästä uudelleen tai varmistelevat, että he ”tekevät oikein”, kun samassa tilanteessa toiset lapset yrittävät sinnikkäästi, kunnes onnistuvat ja he näyttävät aina ponnahtavan helposti takaisin raiteilleen kohdatessaan haasteita. Mikä on

Itsesäätely vireystilan säätelyssä, yläkoulu

  Hyvinvointia vahvuuksista  -koulutuksemme jatkui yläkoulun henkilöstön osallistujille suunnatulla koulutuspäivällä teemasta " Itsesäätely vireystilan säätelyssä". Tämän blogikirjoituksen avulla voit vielä palata kouluttajamme Laura Sokan koostamiin ajatuksiin itsesäätelyn merkityksestä ja tämän tärkeän taidon oppimisen tukemisesta. Mieltä avartavia lukuhetkiä Lauran tekstin parissa! Kuva: Pixabay License Tue nuoren itsesäätelyä, vahvista vuorovaikutussuhdetta Hyvinvointia vahvuuksista -koulutuspäivässä pääsimme syventymään itsesäätelyn maailmaan nuoruusiässä. Päivän aikana katsoimme nuoruutta silmiin ja tuimme kasvattajan roolia nuoren rinnallakulkijana, itsesäätelyn tukijana. Tässä blogikirjoituksessa nostan esiin päivän sisällöistä muutamia teemoja.  Kuva: Pixabay License Itsesäätelyä opitaan itseä säätelevän toisen kanssa Itsesäätely on mielen työkalu ja voimavara, joka tukee kykyä toimia sekä itsenäisesti että yhdessä toisten ihmisten kanssa. Se on taito, jota voi

Itsesäätely vireystilan säätelyssä, alakoulu

Hyvinvointia vahvuuksista -koulutuksemme jatkui alakoulun henkilöstön osallistujille suunnatulla koulutuspäivällä teemasta " Itsesäätely vireystilan säätelyssä". Kouluttajamme Taina Sainio avasi teeman sisältöä alakouluikäisten oppilaiden näkökulmasta konkreettisesti ja innostavasti. Tästä alta löytyvän blogitekstin avulla voit palata vielä teeman pariin. Toivottavasti lukuhetki antaa sinulle vielä uusia oivalluksia, jotka avaavat vielä lisää itsesäätelyn supertaitoa! Kuva: Pixabay License Itsesäätely on kaiken oppimisen taustalla vaikuttava supertaito Ympäröivän yhteiskunnan kiihtyvä tahti heijastuu myös koulujen arkeen – pirstaloitunut ja runsasvirikkeinen ympäristö haastaa lasten (ja aikuisten!) kykyä säädellä omaa toimintaansa. Lapselle tämä tarkoittaa jatkuvaa tasapainoilua tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä kiihdyttävien ja hillitsevien sisäisten ja ulkoisten toimintaimpulssien välillä. Itsesäätely kytkeytyy vahvasti kehollisiin tuntemuksiin: sen pettäminen muuttaa