Siirry pääsisältöön

Tekstit

Itsesäätelyä opitaan itseä säätelevän toisen kanssa

  Hyvinvointia vahvuuksista -koulutuspäivässä pääsimme syventymään nuoruuteen ja itsesäätelyn kehitykseen. Päivän aikana tarkastelimme aihetta sekä nuoren että aikuisen näkökulmasta. Tässä kirjoituksessa nostan esiin erityisesti nuoren kohtaamisen, joka puhutti päivän aikana.  Nuoruus on kehitysvaihe, joka on aivan erityinen. Nuori ei ole pieni lapsi eikä iso aikuinen. Nuori on kesken, ja niin on lupa olla.  Aivojen ja mielen kehitys on valtavassa murroksessa. Kaikessa keskeneräisyydessään nuori pyrkii luomaan itsestään käsitystä, joka tuntuu omalta ja joka on kokonainen. Biologia ei vain ole vielä valmis, joten matka integroituneeseen käsitykseen itsestä käy pirstaleiden kautta. Siksi nuori kokee jatkuvasti konflikteja sen kanssa, kuinka monenlaisia käsityksiä hänellä on itsestä eri rooleissa. Kuka olen, kehen pitäisi uskoa? Tämä tuo mukanaan ahdistusta ja hämmennystä. Tärkeänä psyykkisenä kehitystehtävänä onkin se, että nuori löytää, tunnistaa ja hyväksyy itsessään monia puolia, jotk
Uusimmat tekstit

Hyvinvointia, iloa ja onnistumisia vahvuuksien voimalla!

  Hyvinvointia vahvuuksista -täydennyskoulutuksemme lähti käyntiin Kaisa Vuorisen johdolla "Vahvuusperustaisuus" -teemalla. Blogitekstissään Kaisa kertaa koulutuspäivässäkin käsiteltyjä aiheita. Inspiroivaa lukuhetkeä!                                                           Meistä kukaan ei kehity parhaimpaamme vain heikkouksiamme korjaamalla. Jos kehitetään heikkouksia, saadaan aikaan vain keskinkertaista. Jos kehitetään vahvuuksia, voidaan saada aikaan jotain todella hienoa ja ainutlaatuista.  Monet tutkimukset, myös omamme, osoittavat vahvuuksien tietoisen tunnistamisen ja hyödyntämisen olevan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä näkyy työpaikan positiivisena tunneilmapiirinä, korkeampana työn imuna, henkilökohtaisena kasvuna ja vähentyneinä masennusoireina. Työyhteisön onnistumisen salaisuutena ei ole vain vahvuuksien valjastaminen yhteiseen tekemiseen vaan tiimin jäsenten tietoinen ja tavoitteellinen yhdessä toimimisen kehittäminen vah

Hyvinvointi koulussa

  Hyvinvointia vahvuuksista  -täydennyskoulutuksemme päättyi koostavalla teemalla "Hyvinvointi koulussa". Kouluttajanamme toimi Susanna Heikari, joka on koostanut alla olevaan blogikirjoitukseen keskeisiä ajatuksiaan teemasta. Iloisia ja innostavia lukuhetkiä Susannan tekstin parissa! Kuva: Pixabay License Opettaja voi vahvistaa kouluiloa ja kouluviihtyvyyttä olemalla aidosti läsnä! Näen sinut! Opettajan ja oppilaan päivittäisillä arkisilla kohtaamisella on merkitystä. Turvallinen, hyväksyvä ja myönteinen aikuinen kohtaa oppilaan aidosti, inhimillisellä lämmöllä ja ennen kaikkea kiireettömästi. Opettaja on lapselle ja nuorelle parhaassa tapauksessa luotettava, turvallinen, myötätuntoinen ja rajat selkeästi asetettava aikuinen. Koulupäivän sujumisen kannalta sillä on todella paljon merkitystä miten oppilaat aamuisin kouluun tullessaan kohdataan.  Itselläni oli luokan opettajana tapana seistä aamun ensimmäisen oppitunnin alussa luokan ovella ottamassa oppilaita yksitellen

Psyykkinen hyvinvointi koulussa

   Hyvinvointia vahvuuksista  -täydennyskoulutuksemme jatkui teemalla "Psyykkinen hyvinvointi koulussa". Kouluttajinamme toimivat Riikka Nurmi ja Ranja Koski. Alla olevan blogitekstin ovat kirjoittaneet MIELI Suomen Mielenterveys ry:n edustajat Riikka Nurmi ja Saija Viljakainen. Alta voit lukea, miten psyykkistä hyvinvointia voidaan edistää koulumaailmassa. Innostavia lukuhetkiä!  Kuva: Pixabay License Mieliystävälliseksi kouluyhteisöksi! Jos todella halutaan rakentaa Hyvän mielen koulua, kouluyhteisöissä tulisi tutkimusten mukaan panostaa tiettyihin tekijöihin. Mitkä näistä seuraavista asioista toteutuvat sinun koulussasi? Mihin teillä pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota? Koko kouluyhteisö sitoutuu mielenterveyttä vahvistavaan työhön, mikä edellyttää usein asenne- ja arvotyöskentelyä yhteisössä. Koulussa keskitytään mielenterveystaitojen opettamiseen: tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan kaikille. Opetus on säännöllistä, tavoitteellista ja huolellisesti suunniteltu

Resilienssi osana hyvinvoinnin rakentamista, yläkoulu

Hyvinvointia vahvuuksista  -koulutuksemme jatkui yläkoulun henkilöstön osallistujille suunnatulla koulutuspäivällä teemasta " Resilienssi osana hyvinvoinnin rakentamista". Kouluttajamme Krisse Lipponen johdatti meidät tämän tärkeän teeman äärelle korostaen työyhteisön roolia oppilaiden resilienssin rakentajana.  Kuva: Pixabay License Resilienssi työhyvinvoinnin ytimessä Positiivinen psykologia syntyi vuosituhannen vaihteessa tärkeästä havainnosta: psykologia tieteenalana oli keskittynyt vain psyyken häiriöiden tutkimukseen, myönteisten ilmiöiden tutkimus loisti poissaolollaan. Viime vuosisadan psykologia perehtyi vahvasti mielen sairauksiin ja niiden hoitoon. Uudella vuosituhannella positiivinen psykologia asetti itselleen radikaalin tehtävän: onnellisuuden ja hyvinvoinnin tieteellinen tutkimus. Positiivisen psykologian nopean kehityksen myötä onnellisuuteen vaikuttavien tekijöiden tuntemus on kasvanut. Samalla on selkeästi tullut esiin, ettei ymmärrys onnellisuudesta ja hyv