Hyvinvointia vahvuuksista -koulutuksemme jatkui yläkoulun henkilöstön osallistujille suunnatulla koulutuspäivällä teemasta " Resilienssi osana hyvinvoinnin rakentamista". Kouluttajamme Krisse Lipponen johdatti meidät tämän tärkeän teeman äärelle korostaen työyhteisön roolia oppilaiden resilienssin rakentajana.
Kuva: Pixabay License
Resilienssi työhyvinvoinnin ytimessä
Positiivinen psykologia syntyi vuosituhannen vaihteessa tärkeästä havainnosta: psykologia tieteenalana oli keskittynyt vain psyyken häiriöiden tutkimukseen, myönteisten ilmiöiden tutkimus loisti poissaolollaan. Viime vuosisadan psykologia perehtyi vahvasti mielen sairauksiin ja niiden hoitoon. Uudella vuosituhannella positiivinen psykologia asetti itselleen radikaalin tehtävän: onnellisuuden ja hyvinvoinnin tieteellinen tutkimus.
Positiivisen psykologian nopean kehityksen myötä onnellisuuteen vaikuttavien tekijöiden tuntemus on kasvanut. Samalla on selkeästi tullut esiin, ettei ymmärrys onnellisuudesta ja hyvinvoinnista ole kattava, jos se ei sisällä elämään kuuluvia vaikeuksia. Ymmärtääksemme onnellisuutta meidän täytyy ymmärtää vaikeuksia ja niiden kanssa elämistä. Tästä syystä resilienssin eli vaikeuksien kestämisen kyvyn asema tutkimuskohteena on vahvistunut. Tämä on ollut merkittävä kehityssuunta positiivisen psykologian kentässä kymmenen viime vuoden aikana.
Ajoittain voi kuulostaa siltä, että positiivinen psykologia lähestyy hyvinvointia yksisilmäisesti ajatellen ”myönteisyys on hyvä, kielteisyys on paha” ja ”mitä enemmän positiivista, sen parempi”. On tarpeen siis tunnistaa, että kielteiset tunteet (ja tapahtumat) kuuluvat elämään ja ovat olennainen osatekijä hyvässä elämässä. Resilienssi on onnellisuuden ja hyvinvoinnin ytimessä.
Sosiaalisten suhteiden merkitys on hyvinvoinnin tutkimuksissa noussut erityisen selkeästi esiin viime vuosina. Myönteiset kokemukset ja ilmiöt ihmissuhteissa ovat tutkitusti kerta toisensa jälkeen keskeinen yksilön hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Sosiaalisissa suhteissa ja yhteisöissä saatu tuki taas on merkittävä kaikenlaiselle vaikeuksista selviämiselle.
Kuva: Pixabay License
Resilienssi yhteisössä
Keskittymällä yksilöiden ominaisuuksiin ei resilienssiä kokonaisuutena saada näkyviin, eikä sitä päästä tukemaan. Työntekijän henkilökohtainen resilienssi ja kyvykkyys ei siirry työyhteisöön suoraan: organisaatio vaikuttaa omilla käytännöillä ja säännöillään resilienssin ilmenemismahdollisuuksiin resilienssiä tukevasti tai rajoittavasti.
Yksilöt ovat suhteessa toisiinsa työryhmässä, eikä yksilön resilienssi suoraan tee yhteisöstä resilienttiä. Tarvitaan ryhmän ja yhteisön resilientti kulttuuri, eli tapa olla suhteessa toisiin, toimia ja lähestyä asioita. Tutkijat päättelevät, että on aika tutkia yksilön ominaisuuksien ja ympäristön vuorovaikutusta työpaikan resiliensissä.
Tähän uudempaan tutkimukseen kuuluu Uudessa Seelannissa toimivan tutkijaryhmän määritelmä työntekijän resilienssistä, joka pyrkii ottamaan huomioon resilienssin sidonnaisuuden ympäristöön ja sen käytäntöihin. Määritelmä kuuluu näin: ”Työntekijän resilienssi on kykyä organisaation tukemana käyttää voimavaroja myönteiseen selviytymiseen työn muuttuvissa olosuhteissa” (Kuntz, Näswall & Malinen 2016). Tämäkään määritelmä ei nimeä vuorovaikutusta selkeästi resilienssin osatekijäksi.
Työpaikan ihmissuhteet ja kokemukset niissä vaikuttavat tunteisiin ja toimintaan, ne muovaavat todellisuutta käytännössä ja ajatuksen tasolla. Kun juttelet hyvän työkaverin kanssa hankalasta tilanteesta, on ajatuksesi keskustelun jälkeen ehkä vähän selkeämpi, ja mielesi keveämpi kuin ennen sitä. Kokemus hyvästä vuorovaikutuksesta on muokannut tunnetilaasi, toimintaasi ja ajatteluasi. Luultavasti teet edessä olevaa työtehtävää hieman paremmin kuin olisit tehnyt ilman keskustelua hyvän työkaverin kanssa. Koettu myönteinen jaettu tunne lisäsi luovuuttasi, ymmärrystäsi, kykyäsi havainnoida ympäristöä ja näkemystäsi päämärästä.
Myönteisten tunteiden kohdalla pätee kuitenkin aina sama tosiasia: niitä tarvitaan arjessa, usein. Se ei riitä, että henkilöstö kohtaa iloissa merkeissä virkistyspäivässä ja pikkujouluissa. Olennaista on, miten arkeen saadaan useita hyviä toistuvia kohtaamisia, joissa syntyy myönteisiä tunteita.
Kuva: Pixabay License
Korkealaatuiset ihmissuhteet
Korkealaatuisnen ihmissuhde on tutkijoiden käyttämä termi kuvaamaan lyhytaikaisia kahdenvälisiä suhteita, joissa kokemus vuorovaikutuksesta, sen tunneilmastosta ja vuorovaikutuksen vaikutuksista itseen on myönteinen ja energisoiva. Vuorovaikutuksessa tunnettaan molemminpuolisesti myönteistä energiaa, aktiivisuutta, arvostusta tai huolenpitoa. Tällainen korkealaatuinen ihmissuhde saa rankan työpäivän paremmaksi, keskinäinen huolenpito ja aito kiinnostus toisen hyvinvoinnista tuntuu hyvältä ja helpottaa oloa. Vuorovaikutus on voimauttavaa ja energisoivaa, ja auttaa näin kestämään työssä ilmeneviä hankaluuksia. Kohtaamisessa vastavuorisesti syntynyt myönteinen tunne ja energia vaikuttavat myönteisesti toimintaan ja työn tekemiseen.
Molemminpuolinen myönteinen tunne kohtaamisessa laajentaa ajattelua, luovuutta ja rakentaa kestävää ihmissuhdetta. Myönteisten tunteiden avulla syntyneistä ihmissuhteista löytyy tukea ja voimaa vaikeuksien kestämiseen.
Myönteisen tunteen kokemuksen lisäksi korkealaatuinen ihmissuhde sisältää toiminnallisen puolen. Tutkijat nimeävät kolme korkealaatuiseen ihmissuhteeseen kuuluvaa toimintoa:
1. toisen arvostaminen,
2. tehtävän suorittamisessa auttaminen ja
3. leikillisyys.
Kuva: Pixabay License
Luemme arvostusta pienistä merkeistä, toisen sanoista, ilmeistä ja eleistä. Tämän arvostuksen tunnistaminen johtaa ihmissuhteen mahdolliseen myönteiseen kehittymiseen. Kiire ja multitasking vaikeuttaa arvostuksen ilmaisua ja sen lukemista toisen olemisesta, sähköpostin välityksellä sen ilmaiseminen muuten kuin suoraan sanoilla on mahdotonta. Arvostuksen kokeminen on kuitenkin ihmiselle tärkeää, kontakteissa tähän täytyy kiinnittää huomiota.
Tehtävän suorittamisessa tukeminen tai auttaminen on keskeinen ulottuvuus työympäristön korkealaatuisessa ihmissuhteessa. Tuki voi olla suoraa auttamista, tietoa tai opastusta, kannustusta ja tukea, yhteistä kehittämistä. Jos tukea tehtävään annetaan vain siksi, että se kuuluu omaan työtehtävään, eikä se sisällä yhteisen myönteisen tunteen kokemista, ei tuen saaminen suoraan vahvista ihmissuhdetta. Hyväntahtoisuuteen perustuva auttaminen rakentaa myönteistä ihmissuhdetta.
Leikillisyys on joskus työssä ohitettu tärkeä ihmissuhteisiin kuuluva seikka. Keskinäinen leikki, huumori työyhteisössä ja sen suhteissa heijastaa luottamusta, luovuutta, kykyä luoda uutta yhdessä. Yhteinen leikillisyys vahvistaa tutkitusti ihmissuhdetta, niin työyhteisön sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin.
Hyvässä palaverissa voivat toteutua kaikki hyvän ihmissuhteen vahvistumiseen tarvittavat seikat, ja siinä samassa ryhmän resilienssin vahvistuminen. Kun palaverin ilmapiiri on kiinnostunut osallistujista ihmisinä, jakaa innostusta ja arvostusta, tukee työtehtävien suoritusta ja sisältää sopivasti leikkiä ja pelleilyä, ovat osallistujat palaverin jälkeen vahvempia arjen haasteisiin.
The Oxford Handbook of Positive Organizational Scholarship tekee yhteenvedon korkealaatuisten ihmissuhteiden merkityksestä yritykselle ja työntekijöille. Tutkimukset kertovat hyvän vuorovaikutuksen parantavan osapuolien kognitiivista suoriutumista nopeuden ja työmuistin osalta, työkaverien tuki auttaa myös selviämään sekä yksityiselämän menetysten ja murheiden kohdatessa, että työhän liittyvien muutosten kanssa. Vuorovaikutuksen kautta työntekijät kasvavat ja oppivat, kiinnittyvät organisaatioon ja ovat osana tekemässä organisaatiosta muutoskykyistä ja joustavaa.
Kuva: Pixabay License
Osastotasolla yrityksissä tutkittaessa ilmenee, että korkealaatuiset ihmissuhteet lisäävät psykologista turvallisuutta ja luottamusta yhteisössä, joka puolestaan lisää yhteistyötä ja mahdollistavat oppimista.
Huumori on yksi korkealaatuisissa ihmissuhteissa vaikuttava seikka. Tiimin myönteistä, lämmintä huumoria on tutkittu jonkin verran, ja todettu sen johtavan tiimin parempaan vaikeuksien kestoon. Huumori parantaa vuorovaikutusta, keventää tunnelma vaikeissa kohdissa ja luo yhteisyyden kokemusta. Huumori auttaa ponnistelemaan yhteisen päämäärän eteen.
Esimiehen ja alaisen välillä lämmin huumori on yksi keskeinen hyvän esimieskokemuksen lähde. Työtekijä kokee esimiehen lämpimäksi ja on halukas toimimaan hyvässä yhteistyössä esimiehen kanssa. Esimies ei voi määrätä huumoria työyhteisöön, mutta hän voi omalla esimerkillään luoda normia, jossa leikillisyys ja huumori on hyväksyttyä yhteistyössä organisaation sisällä ja organisaatiosta ulospäin.
Kuva: Pixabay License
Sosiaalinen resilienssi pohjaa osin kykyyn osallistua, ylläpitää ja vaalia myönteisiä suhteita, ja näissä suhteissa selvitä vastoinkäymisistä. Luottamus, vastavuoroisuus ja molemminpuolinen tuki ovat epävirallisten sosiaalisten suhteiden parhaita voimavaroja työyhteisössä sosiaalisen resilienssin luomiseen ja ylläpitämiseen. Kyky vastata kriiseihin nousee hyvästä valmistautumisesta, yhteisön vahvasta sosiaalisesta verkostosta, jossa tietoisesti havainnoidaan asioita ja ollaan valmiita mukautumaan niihin ja oppimaan niistä.
Blogitekstin kirjoittaja on Hyvinvointia vahvuuksista -koulutuksen kouluttaja
Krisse Lipponen
Sosiaalipsykologi VTM, vaativan erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja
Kommentit
Lähetä kommentti