Positiivinen pedagogiikka

 

Hyvinvointia vahvuuksista -täydennyskoulutuksemme jatkui toisena koulutuspäivänä  teemalla "Positiivinen pedagogiikka". Kouluttajamme toimi ihana Eliisa Leskisenoja. Koulutuspäivän jälkeen Eliisa koosti ajatuksiaan tästä tärkeästä teemasta alta löytyvään blogitekstiin. Toivottavasti saatte siitä innoitusta ja ideoita positiivisen pedagogiikan hyödyntämiseen omassa työssänne. Antoisia lukuhetkiä kaikille!

Kuva: Pixabay License

Tarvitsemme positiivista kasvatusta

Hyvinvoinnin, resilienssin ja kukoistamisen opettaminen kouluissa on tällä hetkellä merkityksellisempää ja ajankohtaisempaa kuin koskaan. Muuttuva ja epävarma maailmantilanne kuormittaa niin lapsia kuin aikuisia ja haastaa kouluja yhä enemmän painottamaan hyvinvoinnillisia sisältöjä akateemisen oppiaineksen rinnalla.

Koulut ovat kodin ohella lasten ja nuorten tärkeimpiä kehitysympäristöjä, jossa he viettävät suuren osan ajastaan. Koulujen vaikutus oppilaiden hyvinvointiin on varsin merkittävä. Kouluympäristö voi toimia avainlähteenä monille sellaisille taidoille ja kyvyille, jotka tukevat oppilaiden mahdollisuuksia hyvään ja täyteen elämään. Tähän koulun perustavanlaatuiseen asemaan tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentajana tulisi panostaa vielä nykyistä tavoitteellisemmin.

Kuva: Pixabay License

Onnellisuutta, hyvinvointia ja turvaa

Kysyin taannoin eräässä vanhempainillassa, mitä vanhemmat toivovat omille lapsilleen. Lähes kaikki vastaukset maalasivat kuvaa tulevaisuudesta, joka olisi onnellinen, hyvinvoiva ja turvallinen ja toteuttaisi niitä unelmia ja tavoitteita, joita lapsi on itselleen matkansa varrella asettanut. Ei ole yllättävää, että vanhemmat eri puolilla maailmaa vastaavat tähän kysymykseen hyvin samoin sanankääntein. Hyvinvoinnin opettaminen on vanhempien mielestä merkityksellistä ja arvokasta ja antaa erään vanhemman ilmaisua lainaten “loistavat pohjat tulevaisuutta varten”.

Positiivisen kasvatuksen yhtenä suurimmista ansioista voidaan pitää sitä, että nykyisin tiedämme hyvinvoinnin olevan opittavissa ja opetettavissa. Moniulotteinen hyvinvoinnin käsite voidaan pilkkoa eri osa-alueisiin, joita on mahdollista opettaa aivan samalla tavalla kuin äidinkieltä, matematiikkaa tai historiaa. Tutkimus on osoittanut, että suuri osa onnellisuudestamme on omissa käsissämme. Voimme huomattavalla tavalla kohottaa hyvinvoinnin tasoamme omaksumalla elämäämme erilaisia hyvinvointia vahvistavia strategioita ja rutiineja. Tiedämme myös, että pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei vielä johda hyvinvointiin. Se, ettei lapsi tai nuori kärsi ahdistus- tai masennusoireista, ei automaattisesti tarkoita sitä, että hän voi hyvin. Koska kaunista puutarhaakaan ei rakenneta pelkästään rikkaruohoja kitkemällä, pitää myös ihmismielen kukoistamista tavoitteellisin toimin hoitaa ja ravita.

 
Kuva: Pixabay License

Hyvinvointi innostaa positiivista koulupolkua

Tutkimukset osoittavat, että koulujen toimintakulttuuri, ihmissuhteet ja ilmapiiri ovat vahvasti yhteydessä oppilaiden hyvinvointiin. Systemaattiset ja pitkäjänteiset, laajalla rintamalla toteutetut hyvinvointiohjelmat lisäävät niin yksittäisen oppilaan kuin koko kouluyhteisön mahdollisuuksia kukoistamiseen. Hyvinvointi ennustaa positiivista koulupolkua. Se edistää akateemisten valmiuksien kehittymistä, koulumenestystä, motivaatiota, koulutyytyväisyyttä sekä myönteistä koulukäyttäytymistä. Sen lisäksi sillä, että oppilaat altistetaan suunnitelmallisesti vuosi toisensa jälkeen hyvinvointipedagogiikan vaikutuksille, voi olla hyvin kauaskantoiset myönteiset seuraukset heidän elämäänsä. Pohja aikuisuuden hyvinvoinnille rakennetaan kouluvuosien aikana. Erityisesti nuoruusaika on

kriittinen vaihe henkisen terveyden kannalta. Silloin toteutetuilla oikeanlaisilla interventioilla voidaan ehkäistä tai lieventää mielenterveyden ongelmia myöhemmin elämässä.

Nobel-palkittu taloustieteilijä James Heckman (2012) on todennut, että pelkkien akateemisten taitojen opettaminen ei riitä. Meidän täytyy vaalia myös sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, koska ne johtavat moniin myönteisiin asioihin elämässä. Tutkimusten mukaan nämä pehmeät taidot ennustavat vahvasti menestymistä, minkä vuoksi niitä onkin alettu osuvasti kutsua voima- tai ydintaidoiksi. Tämän tiedon valossa voimme positiivisen kasvatuksen myötä tarjota lapsille ja nuorille taas yhden vahvan valttikortin tulevaisuutta varten.

 
Kuva: Pixabay License

Voimaa välittämisestä

Positiivinen kasvatus on ennen kaikkea välittämistä. Hyvinvointi on merkityksellisin ja arvokkain emotionaalinen pääoma, jonka voimme elämässämme saavuttaa. Se kirkastaa nykyhetkemme, mutta voimme hyödyntää sitä myös tavoitellessamme muita meille tärkeitä päämääriä. Pyrkiessämme positiivisen kasvatuksen keinoin hyvinvoinnin lisäämiseen osoitamme oppilaille parhaalla mahdollisella tavalla, että välitämme heistä ja haluamme tarjota heidän elämäänsä kumuloituvaa hyvää nyt ja tulevaisuudessa.

Positiivinen kasvatus kohdentuu koko kouluyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseen. Parhaimmillaan se ilmenee kokonaisvaltaisen hyvinvointikulttuurin rakentamisena, joka voimaannuttaa oppilaiden lisäksi opettajia, koulun muuta henkilökuntaa ja huoltajia. Opettajien kohdalla positiivinen kasvatus voi johtaa sekä henkilökohtaiseen että ammatilliseen kasvuun. Hyvinvointistrategioiden eläminen todeksi omassa elämässä yhdistettynä positiiviseen mindsetiin lisää opettajien voimavaroja ja muuttaa perustavanlaatuisella tavalla suhteita oppilaisiin, kollegoihin ja huoltajiin. Lisäksi positiivinen kasvatus voi olennaisesti vahvistaa työn merkityksellisyyttä. Ei ole siis ihme, että monet positiivista kasvatusta toteuttavat opettajat kertovat löytäneensä tien kestävään työhyvinvointiin, ja jopa ennenkokemattomaan työnimuun.

Blogitekstin kirjoittaja on Hyvinvointia vahvuuksista -koulutuksen kouluttaja

Eliisa Leskisenoja
lehtori, kouluttaja, tietokirjailija ja tutkija